sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Ensimmäinen joulu.

...Kun saan olla onnellinen, huojentunut ja kiitollinen.

Joululahjani pullottaa paitani helman alla. Jo kovasti pyöristyneenä, hieman välillä turvoksissa, löysiä ja mukavia vaatteita mukaillen. Ensimmäiset sydänäänet kuulimme perjantaina neuvolassa. Kaikki hyvin. Se on kuulemma erinomaista.

Niinkuin kaikki muukin. Paitsi hormonihirviöyteni. Välillä otamme yhdessä nokkiimme * kanssa niin pienistä asioista, että kunhan mitään ei sattuisi, - voi ajatella jälkikäteen! Siinä hetkessä pinna on niin kireällä kuin viulun kielet voi saada, että ei voi kerta kaikkisesti omalle rasittavallekin käytökselleen mitään.

Siitä on nyt päästävä ohi. On opittava relaamaan ja nauttimaan elämästä. Raksamme on jo hyvällä mallilla, mutta toisaalta sekin kiristää välejämme; on hyvällä mallilla, mutta paljon olisi vielä itse tehtävää! Muuttopuuhat aloitamme sitten joulun jälkeen; parisen viikkoa uurastusta siellä ja sitten jo uurastuksia täällä ja tavarat paketteihin kohti uutta elämää. <3


Hormonihirviölle siis heipat ja uudelle, erilaisen ihanan kutkuttavalle joululle tervetuloa.

Ihanaa joulua sinullekin <3


-Tuulen kuiskaus ja pullotus rv 15+4-

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

En ole aikoihin blogissasi käynyt. Mutta oli ihana palata ja lukea onnestasi, olet sen ansainnut!
Me saimme tänä vuonna myö toivomammme joululahjan. Saimme ensimmäisestä ICSIstä plussan, en uskalla vielä edes toivoa. Mutta olen onnellinen, koska enempää en tässä vaiheessa olisi voinut toivoa...

Onnea sinulle odotukseen, nauti olostasi ja elä unelmaasi päivä kerrallaan ilman murheita

Tuulen kuiskaus kirjoitti...

Voi Katla! Miten ihana kuulla! Olen hyvin onnellinen plussastanne <3 ei parempaa lahjaa voi toivoakaan!
Kerrothan kuulumisiasi matkan varrella myöhemminkin!

Täällä voidaan hyvin, ollaan onnellisia ja hymyillään paljon. Elämä on nyt. <3

Unknown kirjoitti...

Meidän onni loppui sitten rv.6. Ultrassa näkyi vielä kaikki olevan hyvin mutta siitä pari tuntia ja valuminen hanasta alkoi kipujen kera.
Nyt jännitän mitä tästä vielä seuraa...
Tulipahan tämäkin paha vielä koettua ja voi taas todeta miten vaikeaa tämä on. Mutta oli onnellinen Joulu ja ihana oli hetki elää unelmaa.

Blogiin päivitän tietysti kuulumisia, välillä oon laiska kommentoimaan vaikka täälläkin puolella käyn kurkkimassa :)

Tuulen kuiskaus kirjoitti...

Ei!! Miksi ihmiselle laitetaan samaan soppaan liikaa kärsimystä ja pahaa oloa!
Jostain on kaivettava vain lisää voimia matkaan...
Olen niin pahoillani puolestasi! Voimia ♡