..Mutta halusin jakaa tarinan pienistä kaksosista.
Kun näin nämä lapset, tuli itselleni hyvä mieli. Vanhemmat olivat jo hieman vanhempia kuin minä. Lapset olivat kaksosia, mutta eivät samannäköisiä. Toinen tumma, toinen vaalea. Ääni ihan samanlainen.
Mutta puhe kateissa. Mietin ääneen, että voi kumpa lapset saisivat itselleen keinon kommunikoida tässä maailmassa.
Sain vastauksen puolivieraalta ihmiseltä:
Voi älä sinä tuollaisia murehdi. Äitinsä ja isänsä ovat sen aiheuttaneet. Etkös ole kuullut? Ovat sellaisen seurauksia, kun luontoa vastaan taistellaan. Sellaisia jästipäisiä seuralaisia siitä, kun vanhemmat eivät tajunneet lopettaa raskauden yrittämistä vaikka miten luonto yritti niin sanoa heille. Ei, vaan antoivat laittaa pulloon sekä äidin että isän tavarat ja sheikkasivat niitä edestakaisin jossakin pimeässä laboratoriossa. Sitten laittoivat ne ihan keinona vain äitiin. - Pyh. Ja tälläinen on lopputulos. Olisivatpa tajunneet vanhemmat lopettaa riittävän ajoissa.
Mitä tähän sitten sanomaan? En heti kyennyt sisällä pauhaavan kyynelvirtani vuoksi puhumaan mitään. Sitten nousin leijonaemon lailla vastaan ja sanoin, että eikö se ole vain hyvä, että kehitys on antanut toisenkin mahdollisuuden perheiden perustamiseen. Jos omat keinot loppuvat.
Vastaukseksi sain ikävän katseen ja sanan Pyh.. Kunpa ihmiset tajuaisivat lopettaa, kun ei heille jotain tarkoiteta.
Tätä asiaa olen itkenyt, purrut huultani ja huutanut kaverilleni puhelin kuumana. Tämän asian vuoksi mieheni ymmärsi, että olen ajatuksissani niin yksin päivisin, kun hän ei ole mukanani. Mieheni vuodatti kyyneleet ja totesi, että ei minun kuuluisi näin kamalia asioita tässä elämässä kuulla ihmisten suusta, vaikka olisivat vain mielipiteitä. Ei minua saisi satuttaa. Mutta ei minuun enää satukaan. Nyt vain olen tyytyväinen saatuani puolustaa hoitoja. Puhevika, käytöshäiriöt ja monet muut elämän seikat tulevat kulkemaan ihmisten rinnalla vaikka lapsettomuushoitoja ei olisi olemassakaan. Ensimmäistä kertaa jouduin tähän tilanteeseen. Ja uskon, että tämä oli vasta alkusoittoa. En ollut aikaisemmin pysähtynyt miettimään, että joku voi vastustaa tätä kaikkea. Tätä helvetin polkua, jota en tunnu eteenpäin pääseväni.
5 kommenttia:
Niin. Ihmisten järjenjuoksu ei aina ole kanaa parempi. Keuhkokuumeeseen kelpaa antibiootti, mutta sairauden aiheuttamaa lapsettomuutta ei saisi lääketiede hoitaa? Nämä keskiaikaiset ajatukset, että lapsi on Jumalan lahja ja lapsettomuus rangaistus jostain, perustuvat vain tietämättömyyteen. Ja monille se kelpaa selitykseksi. Jaksamista pusikkoisella polulla!
voi maija, kiitos jälleen lämpimistä sanoistasi! Se on totta, että tietämättömyys voi olla suurimpia elämän haasteita antaa ymmärrystä. Pusikkoja totisesti tulee varmasti vastaan vielä useat kerrat, mutta nyt odotan lumen alta pilkistelevää nurmikkoa.. Ehkä? Se toisaalta on merkki siitä, että pian on jälleen kesä, jälleen lapseton kesä.
Uskomatonta miten kukaan edes kehtaa päästää tuollaista sontaa suustaan! Itse en ole onneksi (ainakaan vielä) törmännyt tuollaisiin asenteisiin ja toivottavasti et sinäkään enää joudu. Luulen kyllä, että jos joutuisin, puolustaisin hoitoja samaan tapaan kuin sinäkin, olenhan ollut jo omienkin hoitojen takia hyvin avoin ja kertonut niistä nyt plussan jälkeen varmaan joka toiselle vastaantulijalle....
Voimia sinulle <3
Ei riitä, että sitä tuntee itsensä vaan puolikkaaksi naiseksi, luonnon oikuksi, kun ei pysty "luonnollisesti" raskautumaan. Vaan jonku pitää vielä tulla hieromaan se naamasi noin törkeällä tavalla. Jokaisella on tottakai omat mielipiteensä, mutta jotkut niistä pitäisi pitää ihan omana tietonaan. Kyllä mustakin on tunutut koko hoitojen ajan, että tehdäänkö me nyt jotain luonnonvastaista ja tollaset kommentit vaan vahvistaa sitä epävarmuutta. Vaikka mulla onkin tää lapsi tollaset ajatukset ja mielipiteet satuttaa muakin. Sitä tietää, että jotkut vastustaa hedelmöityshoitoja, mutta jotenkin sitä yrittää sulkea korvansa niiltä. Kyllä mäki illan pimeinä tunteina huonojen päivien jälkeen mietin, että annoinko lääkäreiden sittenkin leikkia "jumalaa", kun pojalla tuo refluksitauti. Ehkä kromosomimme olivat sittenkin epäsopivat? Kamala ajatushan tuo on, kun pojalla ei onneksi mitään sen vakavampaa.
Voimia sulle IVF-hoitoihin ja lääkärikäynteihin. Se on niin kamalaa, kun ei saa kunnon vastausta huoliinsa. Ei lääkärit varmaan ymmärrä, et jokainen nippasu ja vuoto vääriin aikoihin on potilaalle outoa ja uutta ja me kaipaamme kunnon selitystä. Miks pitää luvata soittavansa takaisin jos ei sitä tee? Luulis niiden hoitsujen ymmärtävän mitä piinaa pelkän puhelun odottaminen on, kun sitä lastakin pitää vaan odottaa ja odottaa.
Mullakaan ei ennen sitä onnistunutta ICSI:tä mennyt kaikki oppikirjojen mukaan, joten älä vaan menetä toivoasi minkään suhteen.
kiitos melinda lämmittävistä sanoistasi <3 ehkä jonain päivänä, kun olen riittävän vahva, pystyn kirjoittamaan tästä kaikesta kokemastani kirjan ja haluan, että kaikki ihmiset jotka tiedän ja tunnen, lukevat sen. Ennen sitä kuitenkin, toivon että pääsen eteenpäin. Tällä viikolla onnistuneen ivf raskauden kuuleminen on ollut parasta mitä hetkeen olen kuullut. Onnea Ainulle <3
Lähetä kommentti