Helpotus, edes hetkeksi.

Hei helpotuksesta!


Tänään sitä ollaan kierron 10. päivässä. Kävin lääkärin pyynnöstä ultraamassa yksityisellä poliklinikalla munasarjani saadakseni tietää, että mitä tänään kuuluu; onko syömistäni lääkkeistä (KASAPÄIN!) ollut mitään hyötyä ja tsädäm: 18mm folliikkeli siellä porskuttaa!!!! Apua :) Miten iloinen olenkaan! Ihan vain jo pienestä kutkuttavasta ajatuksesta ja siitä, että ensimmäistä kertaa näiden hoitojen aikaan sain positiivisen vastauksen edes joihinkin toiveisiini.. Sain jopa lääkärin hieman hämilleen hänen ajatellessaan, "miksi sinä täällä olet". Mutta se oli hänen murheensa. Nuori tai en, sitoutunut tähän prosessiin ja aioin sen saada päätökseen. Tässä kohtaa vetoan jälleen blogini nimeen.. <3

Vannon, että tänä iltana en itke! (en voi vannoa sitä, sillä niin hormoonihirviönä tunnen itseni tätä nykyä..)

Mutta taisin silti huijata hieman tuolla ultrakuvalla.. Kuinka moni yleensä lisää ultakuvia katseltavaksi blogeihinsa, facebookkeihinsa tai muihin sosiaalisiin medioihin ilman, että siellä näkyy uuden ihmisen alku. Tässä kuvassani se on, tosin vielä pilkkeenä äidin ja isin silmäkulmassa ja toivona koko sydämestämme kaikkien läheistemme vierellä.

Mieheni oli töissä siten, että hän ei valitettavasti päässyt tuekseni raskaalle lääkärikäynnille. Pohdin asiaa viikon verran ja itkin joka ilta itseni siitäKin ajatuksesta uneen. Eilen kerroin päivällispöydässä huolestani myös ystäväpariskunnallemme, jonka jälkeen yksi asia johti toiseen ja:
Sain tänään kokea ystävyyden suurimman voiman - en olisi ikimaailmassa uskonut niin suurta ystävyydenrakkautta tuntevani, kun maailman ihanin ystäväni tuli tuekseni tälle suurelle ja ajatuksissa pyörineelle lääkärikäynnille. Hän on niin jämpti päätöksissään, että ei ajatellut tietenkään jäävänsä ulkopuolelle odottelemaan vastauksia, vaan käveli kanssani lääkärin vastaanottohuoneeseen. Hih. Hauskinta tässä on se, että viimeksi edes mieheni ei saanut lääkäriltä (!??!) lupaa tulla huoneeseen, vaan vastaus oli "mieluummin ei". Tämä ystävänipä ei paljoa kysellyt. Itse totesin lääkärille, että hän on tukihenkilöni vaikeiden asioiden ympärillä.

Näistä asioista koostuu elämä. Lämmintä perjantai-iltaa kaikille.

-Tuulen kuiskaus-