Nyt se on laadittu. Kansio lapsettomuudelle. Se on siis kirjoissa ja kansissa. Enää ei tarvitse vain muistella, vaan voi katsoa näppärästi, miten ja milloin ja mitä milloinkin tapahtui. Lähes kellonaikoineen. Kaikki. Rintakivut, niukat menkat, raivokohtaukset ja loputtomat oksentamiset. Mieleni teki myös kirjoittaa kaikki kohtaamani raskaudet tänä aikana.
On sitten lääkärille ensi viikolla näyttää, mistä meidät on tehty. Mitä papereita meistä on, miten vakavissani olemme.
Siihen kohtaan, johon kansioon saa kirjoittaa kansion nimen, laitoin nimemme. Se kohta tuntui hyvältä. Jotain on tyhjyydenkin jälkeen jäljellä. Nimeni perässä on &- merkki. Siitä olen onnellinen. Ikuisesti, kunnes kuolema meidät erottaa. (Tai lapsettomuus?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti