Menen sairaalaan, poliaika kutsuu. En muistanut sitä perua eilen kaikessa suuressa touhun tuiskeessa. Kiertopäiväni ei ole nyt 2-5 kuten vastaanottovirkailija noin kuukausi sitten toivoi, että varaisin ajan sellaiselle päivälle. Ei ole ei, mutta jotain tolkkua tässä on oltava. Nyt menen Yksin polille. Yritän olla vahva. Vahvempi kuin koskaan. Ei minulla ole hävittävääkään. Kaiketi? Kirjoitan käynnistä sitten myöhemmin,
Vahvaa päivää sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti